Historia
Lahdessa toimii Pohjoismaiden ainoa melontamuseo.
Pohjoismaiden ensimmäinen melontamuseo on avattu kesäkuun 9. päivänä 2008 Vesisamoilijat ry:n toimesta Lahden Kahvisaaressa. Melontamuseo on lähes vuoden aikana kasvattanut esineistöään jo useisiin satoihin. Pääpaino on melontakalustossa, mutta kaikki melontaan liittyvä, kuten melontakirjallisuus on esillä. Maamme melontaseuroilta ja yksityisiltäkin kanootin käyttäjiltä toivotaan saatavan lahjoituksia melontamuseoon. Kävijöitä on vapaaehtoisvoimin pyöritettävässä museossa käynyt ensimmäisen vuoden aikana jo lähes tuhat henkilöä.
Suomen melontamuseota yllä pitää seurana lahtelainen melontaseura Vesisamoilijat ry. Vesisamoilijat on toiminut museotilan rakentajana runsaan talkootuntimäärän puitteissa. Suomen Kanoottiliitto on huolehtinut pääasiassa markkinoinnista jakaen tietoa myös melontaseuroille. Suomen Kanoottiliiton työtä jatkaa Suomen melonta- ja soutuliitto ry.
Kanoottiliiton melontaneuvokset asialla
Jo vuonna 2007 olivat Suomen Kanoottiliiton nimeämät Vesisamoilijoiden melontaneuvokset puuhaamassa Lahteen omaa melontamuseota. He Jorma Honkala, Yrjö Hämäläinen ja Arvo Korkkinen olivat harrastaneet melontaa itse kukin yli viidenkymmenen vuoden ajan. Oli siis harrastettu yli 150 vuotta melontatoimintaa, joten myös omasta takaa alkoi kertyä museoon sopivaa välineistöä.
Arvo Korkkinen (kuvassa oikealla) rakensi nuoruusvuosinaan perheensä lisääntyessä oman kolmikkokajakin perheen melontaretkeilyä varten. Hän valmisti kolmikon lasikuituisen retkikaksikon pohjalle. Pian tämän jälkeen alkoi teollinen tuotanto kolmikkokajakeille yleistyä, jolloin kolmikoita valmistettiin myyntiin Suomessa. Etenkin Viron puolella kasvoi kiinnostus kolmikkokajakin tuottamiseen. Korkkisen kolmikolle löytyi oma paikka museosta.
Yrjö Hämäläinen (kuvassa keskellä) on pitkäaikaisin Vesisamoilijat ry:n puheenjohtaja ja seuran perustajajäsen, joka eläkepäivillään yhä vielä jaksaa kiinnostua melonnasta. Hän on seuran kunniapuheenjohtaja, jonka kyvyt tunnetaan myös kansainvälisesti. Kansainvälisen Kanoottiliiton (ICF) Hämäläiselle myöntämä ansiomitali kuuluu museon harvinaisuuksiin.
Jorma Honkala (kuvassa vasemmalla) toimi Suomen Kanoottiliiton tiedottajana yli 30 vuoden ajan. Hän myös uudelleen henkiinherätti Meloja-lehden vuoden 1976 alusta, mikä lehti edelleen jatkaa ilmestymistään Kanoottiliiton pää-äänenkannattajana. Lehti oli aiemmin ilmestynyt tiiviimmin olympiavuoden 1952 jälkeen, kunnes se lakkautettiin vuonna 1962. Lehden toimituskunnassa Honkala oli 30 vuotta ja on lehden pitkäaikaisin päätoimittaja. Eipä siis ihme, että hänen arkistoistaan saatiin melontamuseon vitriineihin varsin kattava melontakirjallisuuden osuus maamme melontahistoriasta.